Viikonloppuna meillä oli monenlaista
ohjelmaa. Lauantaina suunnistimme ensin Izmirin basaariin.
Keskityimme basaarin tekstiilipuoleen, ja palanen
vanhaa tyynynpäällistä vaihtoi omistajaa. Oikea puoli on haalistunut, nurjalla
puolella (kuvassa) luonnonvärit ovat vielä voimakkaat.
Tekniikkana tällaisessa perinteisissä
kudotussa turkkilaisessa tekstiilissä on käytetty kelimiä ja soumakia eli
kiertopujotusta.
Lautanauha oli myös pakko ostaa, vaikka se
olikin uutta käsityötä. Siinä on kuitenkin vanhoille turkkilaisille
lautanauhoille tyypillinen tupsupäättely.
Izmir, entiseltä nimeltään Smyrna, kuului
aikoinaan Rooman valtakuntaan. Maanjäristykset koettelivat kaupunkia ja yksi
pahimmista maanjäristyksistä sattui vuonna 178. Koko kaupunki tuhoutui, mutta
se rakennettiin uudelleen.
Muinaisen Smyrnan agora toimi
hallinnollisena keskuksena ja oikeuslaitoksena. Se oli myös kauppakeskus.
Agora, joka tutkimusten mukaan rakennettiin 300-luvulla eaa., on kaivettu osittain
esille. Siitä on tänä päivänä nähtävillä pylväitä, kaaria ja suuri määrä
marmorisia pylväiden ja rakennusten osasia.
Sää hellii meitä koko viikonlopun ajan. Sunnuntaina halusimme lähteä uimaan, joten
suuntasimme rannikolle kohti Ceşmeä. Tutustuimme kävellen tähän pikku kaupunkiin.
Päädyimme lopulta läheisen Ilica’n suurelle
hiekkarannalle. Tuuli oli voimakas, uinti oli ihanaa aalloilla tanssimista.
Ennen lähtöämme Ceşmestä pistäydyimme mattokauppaan.
Kauppias opasti meitä asiantuntevasti mattojen ja muiden upeiden kankaiden
salaisuuksiin. Muutamalle jäi upea tekstiili matkaan.
Rentouttavan viikonlopun jälkeen on taas mukava jatkaa työntekoa maanantaina.